Timo päätti muuttaa asuntooni. Juttelimme paljon iltaisin, viihdyimme hyvin yhdessä. Olin ostanut sellaisen yöpaidankin, jossa voin kulkea kotosalla miesseurassa. Lopulta koitti hetki, jolloin Timo ei enää voinut vastustaa minua kekkaloimassa yöpaidassani.

Kaikki tapahtui vauhdilla. Vuosi 2003 oli hektinen: menimme huhtikuussa naimisiin, Alma syntyi heinäkuussa, isäni kuoli, ostimme asunnon Roihuvuoresta. Syyskuussa menin Alma-vauvan kanssa työmatkalle Pariisiin, lokakuussa Buenos Airesiin.

Pidimme hääjuhlan Buenos Airesissa taidegalleriassa tammikuussa 2004. Lapsuudenystäväni ja Timon veli tapasivat häissämme. Myöhemmin ystäväni tuli Timon veljen perässä Suomeen ja he menivät naimisiin. Nyt heillä on poika.

Mariana Salgado

 Ajattelin, että Marianalla on arvot kohdallaan. Hän tekee asioita, joissa on hyvä moraali.

Kumpikaan meistä ei yhteen muuttaessa ajatellut suhdetta. Minä korkeintaan näin ystävyyden hyvänä mahdollisuutena päästä joskus matkustamaan Argentiinaan. Olin eronnut monivuotisesta suhteesta puoli vuotta aiemmin.

Muistan, kun menimme Marjaniemen rantaan illalla kymmenen aikaan elokuun lopussa. Marianalla oli Bacardia repussa. Mariana kertoi rannalla projektista, jota teki lukutaidottomia varten.

Ajattelin, että Marianalla on arvot kohdallaan. Hän tekee asioita, joissa on hyvä moraali. Mariana kirjoitti tuohon aikaan myös graduaan, siinä oli sellaista älykköhehkua, joka veti puoleensa. Olen varmaankin aika elitistinen tyyppi, kun ajattelen näin.

Oma äitini on uranainen, insinööri. Minulla on sellainen vahvan naisen malli kotoa. Marianassa on paljon samaa kunnianhimoa, mutta toisaalta hurjasti eroa: Mariana puhuu enemmän tunteistaan ja ihmissuhteistaan.

Mariana on Buenos Airesista ja päätynyt tänne Roihuvuoren metsikköön puiden ja oravien keskelle.

Omat vanhempani ovat suomalaisilta pientiloilta ja kaupunkilaistuneet. Minulle vantaalaisen lähiön kasvatille Roihuvuori on juuri sopivan urbaani.

Timo Rantalaiho